Onnea Suomi!

Sata vuotta itsenäisenä valtiona. Wau, se on hieno asia. Olen blogissani tämän vuoden aikana yrittänyt pohtia mitä Suomi ja suomalaisuus on. Suomalaisia moititaan helposti, tai suomalaiset ovat itse useimmiten itsensä pahimpia moittijoita, mutta tässä maassa ja kansassa on valtavan paljon hyvää. Keskityn mieluummin vahvuuksiin, sillä positiivisuuden kautta on mukavampi kehittyä. "Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa." sanoo jo vanha sananlaskukin.

Suomen luonto on karun kaunista. Kallioita, männynkäppyröitä ja merta. Viljavia peltoja. Nuoria koivuja ja valkovuokkoja. Auringossa välkehtiviä järviä. Luonto on se aarreaitta ja rauhan tyyssija, jossa suomalaissielu lepää.

Suomen valtio ja yhteiskunta. Puhutaan paljon sääntö-Suomesta, mutta se on enemmän vakiintunutta ja luotettavaa hallintoa. Pääsääntöisesti viranomaiset ja tavalliset tallaajat noudattavat lakia. Suomalaiset innostuvat ilakoimaan harvoin selvinpäin, mutta puurtavat tasaisen varmasti yhteisen hyvän eteen.

Suomalaiset (ne suomalaiset, me suomalaiset) ovat sisukkaita ja luotettavia. Jos Suomi sijaitsisi jossain vähän lämpimämmällä vyöhykkeellä, niin suomalaisista kuoriutuisi varmaan sellaisia letkeitä ja rentoja koko vuoden kesäihmisiä, jollaisia me olemme aina sen kaksi hellepäivää vuodessa.

Suomesta ei voi puhua ilman talvisotaa. Se oli sota, joka sulautti suomalaiset yhteen. Sodassa ei muuten ole mitään kaunista. Sodissa tapetaan ihmisiä. Toiset kuolevat sodassa ja toisilla ihmisyys kuolee sodassa. Suomi selvisi sodasta, vaikka menettikin paljon. Itsenäisyys kuitenkin säilyi. Sotavuodet kulkevat aina mukana suomalaisissa ja Suomen historiassa. Sankarivainajat ja veteraanit antaitsevat kaiken kiitoksemme, mutta emme enää voi ratsastaa veteraanien kunnialla. Sodan poteroista on päästävä eteenpäin.

Jokainen sukupolvi on omien taisteluidensa ja kamppailujensa edessä. Rakennanko vai tuhoanko? Se mitä teen työkseni, vapaa-ajalla tai vaikka somessa, niin rakentaako vai tuhoaako se tätä rakasta Suomea, jonka itsenäisyyttä tänään juhlimme.

Suomi itsenäisenä ja demokraattisena hyvinvointi- ja oikeusvaltiona, jossa kunnioitetaan ja puolustetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, on joka päivä puolustamisen arvoinen.

Itsenäisyyden juhlavuoden tunnus oli yhdessä - tillsammans. Se on mielestäni todella hyvin valittu slogan. Suomi ja suomalaiset yhdessä itsenäistyivät, olivat yhdessä sodissa ja toivottavasti edelleen yhdessä rakentavat tätä maata.

Tuulessa liehuva siniristilippu ja puhtaasti laulettu Finlandia-hymni, yksinkertaisesti kaunista ja hyvää. Finlandia-hymnin viimeinen säkeistö kertoo näin:

"Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle,

Sa että karkoitit orjuuden

Ja ettet taipunut sa sorron alle.

On aamus alkanut, synnyinmaa."

On meidän sukupolvemme "talvisota" pitää huolta siitä, ettei Suomen tarina ja tähtihetket ole menneisyydessä vaan nyt ja tulevaisuudessa. Sisulla, sovinnolla ja yhdessä.

Onnea Suomi ja hyvää itsenäisyyspäivää Sinulle lukijani!

Johanna