Olipa kerran... niinhän hyvät sadut alkavat.
Siis olipa kerran kaukaisessa maassa lautapeli. Lautapeli oli seikkailullinen koko perheen mukava ajanvietepeli, joka kertoi toisesta kaukaisesta paikasta. Tuossa lautapelissä oli kuvitteellisen
ja jännittävän oloisia nimiä kuten Viipuri, Sortavala ja Petsamo. Ehkä niissä oli mukana ripaus tottakin, mistäpä sen tietää. Historian ja maantieteen tiedot eivät nyt ole niin oleellisia, sillä kyseessä oli mukava koko perheen peli.
Pelissä oli tarkoitus seikkailla pitkin maita ja mantuja, ja etsiä kaukaisen paikan aarteita. Joku kolonialistisesti ajatteleva olisi saattanut tuumailla, että siinä pääsee ryöstelemään vieraan maan rikkauksia, mutta kyseessähän oli vain mukava koko perheen peli. Pelissä oli jännittäviä eksoottisia yksityiskohtia, kuten kulkea läpi Iso vihan -aikaisen Pohjanmaan ja mennä saareen nimeltä Hailuoto. Ehkäpä se suurin aarre olisikin siellä?
Tätä mukavaa seikkailullista koko perheen peliä pelattiin siis kaukaisessa maassa. Peliä, joka kertoi jostain ihan toisesta kaukaisesta paikasta, jossa harva oli edes käynyt. Sitten yhtäkkiä tuohon kaukaiseen maahan, jossa pelattiin mukavaa koko perheen peliä, tuli tieto, että peli saattoikin kertoa ihan oikeista paikoista ja ihan oikeasta ryöstelystä. "Voi kauhistus!", ajattelivat mukavaa koko perheen peliä pelaavat ihmiset, "mutta koska olemme jo vuosikymmeniä pelanneet tätä mukavaa koko perheen peliä, niin eiväthän kaukaisen paikan kauan sitten tapahtuneet hirmuteot ole meidän syytämme, miksi siis kieltää peli?"
Olipa kerran mukava koko perheen peli, kunnes se mukavuus muuttui tietoisuudeksi. Sen pituinen se.
Tuoteselostus: Tämä tuote on pakina. Tuotteessa saattaa olla jäämiä sarkasmista. Mahdollinen yliannostus vain omalla vastuulla.
Johanna
viikon vinksahtaja
