Ennen vanhaan asiat olivat aina paremmin. Oikeastaan ei ollut, mutta jotain ajasta "ennenvanhaan" kaipaan. Kaipaan sitä aikaa, kun lautasella oleva ruoka ei ollut vihollinen. Aikaan, jolloin kohtuullisuus oli ihan kelvollinen sana.
Ennen vanhaan kouluissa oli useampia kasvisruokapäiviä ilman, että vanhemmat tai jotkut somepahoinvoivat ihmiset saivat itkupotkuraivareita. Oli kesäkeittoa, pinaattiohukaisia ja ohrarouhepuuroa. Näistä pinaattiohukaiset olivat monen herkkuruokaa, kesäkeitto ei juuri kenenkään. Kesäkeitosta huolimatta vanhemmat eivät nousseet barrikadeille, kun lapset eivät saaneetkaan lihaa koulussa.
Toisten mielestä nugetit ja nakit voivat sisältää vain eläinten lihaa. Toisten päivä voi mennä pilalle, jos kasvispullat ovat lihapullien vieressä buffetpöydässä. Ihan niin kuin kesäkeiton jalostetumpi muoto eli kasvispulla olisi ulkoavaruudesta saapunut koronarokotettakin vaarallisempi otus, joka tuhoaa tavallisen lihansyöjän ruokailuhetken pelkällä olemassaolollaan. Kasvisruoka ei tartu aerosolien kautta. Tärkeä, mutta vähän noteerattu uutinen viime viikolta kertoi, että Helsingin yliopiston vastaanotoilla ja juhlissa tarjotaan vain vegaanista ruokaa. Mikä ihmisoikeusloukkaus kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, joiden päivittäinen ravinnonsaanti perustuu pelkästään HY:n juhlaruokiin! Voi niitä vegaaniuuteen pakotettuja poloisia!
Taustaksi kerron, että kesäkeitto oli oma kouluruokainhokkini heti ykköspaikkaa pitävän maksalaatikon jälkeen. Silti ihmettelen, että jossain vaiheessa 70-luvun ja maailmanlopun välillä kesäkeitosta tuli toisille vihollinen. Niin suuri vihollinen, että sen mukana kaikesta kasvisruuasta tai sen vastustamisesta tuli poliittista. Ei siis enää makuasia, vaan poliittisen kannan ilmaisu.
En ole minkään fanatismin fani, en pelkkä lihansyöjä, en vegaani enkä edes vegetaristi. Tein silkasta ruoka-anarkian ilosta kesäkeittoa ja ylitin kesäkeittoantipatiani. Hah, se oli hyvää. Syön toistekin!
Kesäkeitto kunniaan! Porkkanaparaati! Myskikurpitsamielenosoitus! Mukulasellerimarssi!
Johanna
vinksahtanut porkkananpurija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti